Sivutosikko

  Keskustelu tekoälystä luovan tekstin tuottajana on vellonut vilkkaana ja myrskyisänä. Tavoitteelliset kirjoittajat pelkäävät se valtaavan markkinat ja aloittelevat odottavat siltä ihmeitä. (En voi olla kysymättä: jos ei keksi aiheita eikä tarinoita eikä oikein osaa kirjoittakaan, miksi haluaisi olla kirjailija? Rahan vuoksi siitä ei ainakaan kannata haaveilla.) Rapakon takaa on jo kuulunut kauhutarinoita yrityksistä, kotka lupaavat tuottaa tekoälyn avulla ”tuhat kirjaa vuodessa”. Tähän julkaisutahtiin yritetään päästä vain muutaman ihmistyöntekijän voimin, jotka tehtailevat tekoälylle syötteitä. Kotimaassa taas on esitetty epäilyjä, että ainakin yksi kustantamo käyttää tekoälyä lähetettyjen käsikirjoitusten lukemiseen. Se lähettää vain muutamassa päivässä pitkiä palautteita parannusehdotuksineen – ja kaiken lisäksi ne saattavat saapua sähköpostiin joskus aamun pikkutunneilla. Ellei kyseessä ole kone, kustin täytyy olla muuten epäinhimillinen työnarkomaani. Ei tarvitse kauan pohdi...